Wieniin lähtiessäni olin varsin avoimin mielin enkä ollut kovin monta pakollista vierailukohdetta etukäteen miettinyt. Yksi niistä harvoista oli Schönbrunnin linna. Sinne siis suuntasin tiistaiaamuna, kävellen tietenkin. Hotellilta oli noin puolen tunnin kävelymatka Schönbrunniin vaihtelevissa maisemissa. Hotellinihan oli aivan rautatieaseman vieressä ja kun hotellilta lähdin kävelemään radan vieressä kulkevaa tietä, olivat maisemat alkumatkasta lähinnä junarataa ja varikkoaluetta. Pakko oli yhdessä risteyksessä jo tarkistaa, että olenhan matkalla oikeaan suuntaan. Kartta oli sitä mieltä, että suunta oli oikea, joten tossua toisen eteen vain.
Matkalla Schönbrunniin
Keikkajulisteiden bongailua, Melody Gardot...
ja Paul McCartney. Neonvärejä ja isoa fonttia, niistä on keikkajulisteet tehty.
Tässä kohdassa jo kaukaisuudessa häämötti Gloriette, näköalapaviljonki linnanpuistossa.
Rautatiesillan alitettuani Schönbrunnin linna näkyi jo ja Schönbrunner Schlossstrassea kävellessäni linnaa tuli koko ajan enemmän näköpiiriin. Rakennus on valtava ja sitä kohti kävellessä tuntuu, että sitä vain jatkuu ja jatkuu lähes loputtomiin.
Siinä se on.
Linnan pihalla tunsi itsensä varsin pieneksi ja silti Schönbrunnin linna oli alunperin metsästysmaja, josta Maria Teresian aikana rakennettiin kesäpalatsi. Sisällä linnassa kiersin audio guidea kuunnellen 40 huonetta kattavan Grand Tourin. Kuvia linnassa ei saanut ottaa. Sisäkuvia voi katsella tästä. Linna on upea, täynnä keisarillista loistoa ja historiaa. Itävallan omien kruunupäiden lisäksi linnassa ovat käyneet niin Napoleon kuin Kennedy ja Hrustsevkin. Linnakierroksen ja ruokailun jälkeen oli puiston vuoro. Sää oli pilvinen eikä puisto tietenkään alkukeväästä ole vielä täydessä loistossaan, mutta upea se oli silti! Haluan ehdottomasti uudestaan Schönbrunniin kesäisemmissä olosuhteissa, kun kukat kukkivat ja puissa on lehdet. Yksi hääpari uhmasi varsin viileää säätä poseeraamalla linnan takapihan puoleisessa portaikossa. Mahtoi hihattomaan pukuun sonnustautuneella morsiamella olla melkoisen kylmä! Tottahan toki sinne portaille oli itsekin noustava.
Hääpari poseeraa
Kävelin puiston halki mäen juurelle ja tietenkin siksakkaavaa polkua mäen päälle Gloriettelle. Kuvat kertovat matkasta enemmän kuin sanat.
Schönbrunnin puisto ja kaukana mäellä Gloriette
Puut on leikattu viivottimen avulla.
Suihkulähde, tosin vielä ilman vettä
Gloriette on niin korkealla, että siellä oli vielä luntakin
Glorietten näköalatasanteelta oli huikeat näkymät niin Wienin kaupunkiin kuin ympäröiviinkin maisemiin.
Schönbrunnin linna ja Wieniä
Kaukana siintää vuorenrinne
Gloriettella
Glorietten portaikko
Glorietten kahvilassa
Kahvilassa lämmittelyn jälkeen päätin kulkea takaisin linnalle ihania metsäpolkuja pitkin.
Schönbrunnin metsäpolulla
Siellä se linna taas on
Puiston obeliski
Kyllähän jokaisessa kunnon puistossa on "roomalaiset rauniot", kyllä, keinotekoiset sellaiset.
Puistosta löytyi myös kyyhkyslakka
Sinne jäi Gloriette
Viileän sään ja melkoisen kävelylenkin jälkeen suuntasin Schönbrunnin metroasemalle ja hurautin Stadtparkiin tervehtimään herra Strauss nuorempaa.
Schönbrunnin metroasema
Stadtparkin metroasema
Taidetta Stadtparkissa, osa 1
Taidetta Stadtparkissa, osa 2
Johann Strauss nuorempi, valssikuningas
Stadtparkin läpi käveltyäni tajusin olevani kävelymatkan päässä Tonavan kanavasta. Sinne siis, onhan Tonava nähtävä, jos Wieniin on matkannut.
Tonavaa
Jokseenkin hilpeää katutaidetta Tonavan varrella
Stephansdom ja vossikka
Vossikkaparkki Stephansplatzilla
Paikallinen Pietarinkirkko
Kynttilöitä Pietarinkirkossa
P.S. Schönbrunnin puistossa kävellessä päässä soi tietenkin Ville Leinosen Wien. Siitä poiketen ei tällä kertaa satanut rakeita Schönbrunnin puistossa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti