Kiireen ja stressin nujertajat

Aika monelle taitaa olla tuttu sellainen tunne, kun päässä vain surisee kaiken kiireen ja stressinkin keskellä. Aivot eivät meinaa iltaisin mennä "pois päältä", kun pitäisi käydä nukkumaan ja stressi kiristää hartiat kipeäksi mykkyräksi. Suoraan omasta elämästäni koko repertuaari. Mitä sitten voi itse tehdä? 

Itsekseen mikään noista ei katoa vaan on tehtävä itse jotain asian hyväksi. Tunnustan suoraan, että tuon sisäistämiseen meni aika monta vuotta, mutta parempi nyt kuin vuosien kuluttua! Kokeilun ja etsiskelyn jälkeen olen tainnut löytää ainakin itselleni toimivan yhdistelmän. (Lähes) jokapäiväisellä meditaatiolla saa aivot "pois päältä" ja surinan hiljenemään. Meditaatiota koskee sama kuin moni muitakin asioita elämässä, jokaisen täytyy löytää se juuri itselle sopiva tapa, ohjattu tai itsenäisesti tehty. Aloittelevana meditoijana (säännöllistä meditointia on tätä kirjoittaessa takana viitisen viikkoa) pidän ohjatusta meditaatiosta ja siihen on nykyään vaihtoehtoja, joista löytyy varmasti jokaiselle se sopivin. On meditaatiotunteja esim. joogasaleilla ja appeja älypuhelimiin, oma valintani on verkossa ja älypuhelimessa toimiva Headspace. Voin itse valita, milloin on sopiva hetki meditoida, kätevää! 

Kevätaurinko joogasalille mennessä.

Viikottainen joogatunti taas avaa hartioiden kipeät mykkyrät ja suoristaa selän. Joogan jälkeen veri kiertää koko kropassa ja kiristykset ovat kadonneet. Jooga auttaa meditaation lailla myös kuuntelemaan omaa itseä ja omaa kroppaa. Tässäkin testailu auttaa, että löytää juuri omalle kropalle ja päälle sopivan joogatyylin ja -opettajan. Minun joogasalini on pieni, ihana Pihasali. 

Kävelyllä Lauttasaaressa yhdessä hyvän ystävän kanssa.

Lisäksi kiireen nujerrukseen ja jaksamiseen auttavat omalla kohdallani myös liikunta, ystävät, musiikki, teatteri, käsityöt, lukeminen, asiat, jotka saavat ajatukset pois töistä ja muista sellaisista. Päämäärätön fillarointi ympäriinsä tai ripeä lenkki kävellen/juosten tyhjentävät päätä mukavasti ja sinne lenkkireitin varrelle jäävät helposti ärsytykset, kotiin palaa kepein mielin. Eikä mikään ole parempaa kuin ystävät, musiikki ja muut taidemuodot tai käsitöiden nypertäminen. Välillä sen kävelylenkinkin voi yhdistää ystävien tapaamiseen, toimii taatusti! 

Musiikki on parasta aina ja kaikkialla!
Tässä kuvassa jo aiemminkin blogissani mainittu Whistle Bait. 

Teetä ja levyvanua

Mitä tekemistä teellä ja levyvanulla on keskenään? Vastaus on tietenkin pannumyssy! Innokkaana teenjuojana keitän varsinkin viikonloppuisin pannullisen teetä, mutta jostain syystä huushollissani ei ole kuitenkaan ollut pannumyssyä. Siispä tuumasta toimeen! 

Sain jouluna äidin varastoista pari kerää valkoista Seitsemän veljestä -lankaa, mutta valitettavasti en pysty pitämään päälläni mitään Seitsemästä veljeksestä kudottua, joten piti keksiä sille toinen käyttötarkoitus. Samoihin aikoihin sain käsiini uuden Neulo-lehden ensimmäisen numeron, jonka sivuilta löytyi pannumyssyn ohje. Siitä alkoi projekti, jonka sain päätökseen tänään, kun levyvanutilaukseni saapui postiin. 

Ohjeessa pannumyssyyn tulee porokuvio, mutta omani tein yksiväriseksi. Samoin lisäsin taitekohtaan nirkkorivin, jolla sain taitoksen siistiksi. Muuten noudatin lehden ohjetta. 

Pannumyssy ennen levyvanua, taitosta ja viimeistelyä. 

Patalapun puolikkaat ennen kiinnittämistä ja levyvanua.

Kun osat olivat valmiit, oli aika leikata sopivankokoiset palat levyvanua ja viimeistellä työt. Virkkasin pannumyssyyn kiinnitysnauhan, jolla yläreuna sidotaan kiinni. Patalapun reunat virkkasin kiinni kiinteillä silmukoilla, samoin virkkasin pannumyssyn kääntöpuolella käännöksen kiinni asetettuani levyvanun paikoilleen. 

Valmis pannumyssy kyljellään. 

Valmiit pannumyssy ja patalappu. 

Sitten vain teenkeittoon. Tällä kertaa pannuun päätyi kiinalaista Naixiang Mao Feng -teetä, ihanan lempeän kermaista teetä, juuri sopivaa kiireisen päivän iltaan! 

Kuvassa pilkistävä pieni tiimalasi on löytö Berliinin-matkalta.
Matkasta lisää tuonnempana. 

* Näin pienen ja erittäin epäkaupallisen blogin kirjoittajaa kukaan tuskin edes epäilee yhteistyölinkkien jakajaksi, mutta varmuuden vuoksi totean erikseen, että linkit Neulo-lehden ja teekaupan sivuille eivät tuota kirjoittajalle mitään muuta kuin vinkkaamisen iloa. 

Puikkojen kilkuttelua

Kaikenmaailman juoksukoulujen ja muiden rientojen vastapainona pitää aina muistaa myös kilkutella puikkoja. Tai no, nuo bambupuikkoni eivät varsinaisesti kilise, mutta ideahan on se tärkein. Ja ylenmääräinen puikkojen kilkuttelu sekä virkkuu voivat johtaa tämänhetkiseen olotilaani, jossa ei kilkutella pariin päivään yhtään. Oikeaa kättä vihloo sen verran muikeasti, että parin päivän lepo kilkuttelusta ja rannetuki ovat paikallaan. Mutta mitäs talven aikana onkaan saatu aikaan. Tässäpä kuvakavalkadi. 

Kahden työkaverin pienille pojille tumput.
Ohje täältä.
(Onpas nämä ilta-aikaan nopsasti kotona otetut kuvat keltaisia...)

Kauluri pienelle ihmiselle. Tällaisen tein myös kummitytölle, eri värisenä kylläkin.
Kaulurin ohje täältä.  

Kauluri toisesta kuvakulmasta. 

Varsin lumettoman talven virkkausprojekti, lumilyhty, alkuvaiheissaan.

Lumilyhty valmiina.
Ohje täältä.

Sitten piti kokeilla valepalmikkoa lapasen varteen. 

Valepalmikon kanssa samoihin lapasiin tuli kissoja kirjoneuleena.
Eka kirjoneuleprojektini ikinä-koskaan. En edes peruskoulussa neulonut kirjoneuletta.
Nyt neuloin, hyvällä ohjeella. 

Parhaina hetkinä kilkutellessa tuntuu tältä.
Kunnes taas puretaan neljättä kertaa samaa aloitusta... 

Ystäväni tyttönen täytti vuoden, sen kunniaksi pinkit lapaset.
Näissä on yhdistelty vauvan lapasten varsi tavallisiin lasten lapasiin.
Hyvä lasten lapasten ohje täältä.

Omaksi synttärilahjaksi sain kaksikin lahjakorttia lempilankakauppaani Snurreen.
Niistä syntyi itselle mm. pipo ja kauluri.
Lankana super-ihana Lamana Catalina ja ohje Snurresta.

... sekä pieni Baktus-huivi.
Pienellä tarkoitetaan kaksi kertaa kaulan ympäri menevää huivia,
joka syntyi kahdesta kerästä lankaa.
Lankana Adriafil Lana Naturale Inca. 

Sitten oli aika kaivaa virkkuukoukku esiin.
Tein Novitan Savanni-langasta itselleni kässäpussin.
Ohje on itse sovellettu Virkkuri-kirjan ohjeesta ja
pussukassa on kokeiltu noiden kuvioiden asettumista eri tavoilla.  

Em. kissalapasten jämälangoista syntyivät vielä älypuhelin-lapaset,
joissa on etusormelle ja peukalolle reiät,
joista räpeltää sitä kännykkää. Soveltuvat myös valokuvaajalle. 

Virkkuri-kirjan Hexagon-maton ohje ja Snurren taannoinen matonkudetarjous
saivat aikaan tämän projektin. Joka tosin on nyt hetken jäähyllä...

... ja tässä syy mattoprojektin jäähyyn.
Mutta kunhan ranne rauhoittuu, mattoprojekti jatkuu. 

Pian on tulossa Virkkuri-kirjan toinen osa. Ja parit neulelangatkin odottavat vuoroaan. Toki yleensä erilaisia tekeleitä on kesken useampi samaan aikaan, jolloin voi fiiliksen mukaan tehdä eri juttuja. 

Silmukoita ja koukkuja

Kirjamessuilla käsiini osui Molla Millsin Virkkuri-kirja, josta olin jo useammastakin paikasta kuullut ja lukenut. Ostin kirjan, löysin tieni ihanaan lankakauppa Snurreen ja siitä se alkoi. Virkkausinnostus nimittäin. Nyt noin kuukautta myöhemmin valmiina on kaksi koria, kolme mattoa, kukkaruukunsuojus ja yksi kaulahuivi. Korit ja kaksi matoista on Virkkurin ohjeiden mukaan tehty, ruukunsuojus on omaa mielikuvitusta, kaulahuivi taas on tuunattu tiskirätin ohjeesta ja kolmas matto on jättimäinen isoäidinneliö. 

Edellisen kerran virkkuukoukku oli ollut kädessä joskus vuosia sitten, joten odotukset ekaa koria aloittaessa eivät olleet kovin korkealla. Mutta kuinka ollakaan, kori valmistui muutamassa illassa ja muutti heti asumaan hattuhyllylle pullollaan käsineitä ja pipoja.  

Tästä se kori alkaa.

Korin reunat alkavat nousta.

Valmis kori käytössä.

Matonkuteesta virkkaaminen on nopeaa ja helppoa, täytyy vain muistaa välillä venytellä sormia ja rannetta. Matonkuteen jälkeen ihan tavallisesta langasta virkkaaminen tuntuu höyhenenkevyeltä, mutta toki myös hitaalta. Tosin, se hitaus ei ole välttämättä huono juttu. Parissa illassa valmistuvia mattoja ja koreja olisi muuten joka paikka täynnä. 

Vyyhdistä keräksi

Valmiit kerät

Improvisoitu ruukunsuojus

Matot Virkkurin ohjeen mukaan.
Ohjeessa tosin matto tehdään yksivärisenä. 

Kaulahuivi akryylilangasta

Kaulahuivi sai ideansa nähtyäni Snurressa tähtisilmukoita. Siispä googlettamaan ja sieltähän se löytyi, tähtisilmukoiden ohje. Kaulahuivin materiaalina on Uttacryl-niminen akryylilanka (väri 038), koska ihoni ei kestä villaa. Tein 38 silmukkaa ja sitten vain tuon em. ohjeen mukaan tähtiä tekemään. Kullekin riville tuli 17 tähteä ja pituutta mallailin huivia tehdessäni. Kun huivi oli tarpeeksi pitkä, tein kerroksen piilosilmukoita ja yhdistin päät. Eka tuubihuivini oli valmis noin viikossa, siinä ajassa ehdin toki myös purkaa ja virkata uudelleen, koska jossain vaiheessa työtä oli rivistä kadonnut mystisesti yksi tähti. Yritys ja erehdys ovat parhaat opettajat tässäkin lajissa. Lopputulos lämmittää paitsi mieltä, myös kaulaa marraskuun pakkasissa.